Sivut

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Miten kertoa lapselle pääsiäisestä?

Tämän pääsiäisen osalta vinkki tulee myöhässä, mutta toivottavasti joku muistaa tämän myös ensi vuonna: 

Anneli Kanto: Vilma Virtanen virpomassa. 2017. Karisto. 



Kun tarkastellaan kristillisiä juhlapyhiä, pääsiäisen sanoma on julmin ja sitä on vaikea selittää lapselle. Miten kertoa pienelle lapselle oikeudenkäynnistä, ruoskimisesta ja raa'asta telotuksesta? Pääsiäissunnuntain ilosanomaa ei voi kertoa ilman pitkäperjantain kärsimystä. Kärsimys ja ilo ovat pääsiäisenä yhtä ja läsnä. Pääsiäisen sanoma on yksinkertaistettunakin abstrakti ja monimutkainen, lapsen käsityskyvyn ulottumattomissa.    

Pääsiäisen alla päätimme mieheni kanssa ettemme kerro vielä tyttärellemme pääsiäisen kristillisestä merkityksestä. Ei hän sitä vielä ymmärrä. Mutta rairuohon kylväminen, virpomisoksien poimiminen ja koristelu, virpominen ja pääsiäismunien piilottaminen ja syöminen vaativat selityksiä.  Äiti mikä tämä on? Miksi?

Niin. Miksi? En minäkään tiedä. Näin on vain aina tehty. 




Pääsiäisen alla löysin kirjastoautosta Anneli Kannon uusimman lastenkirjan: Vilma Virtanen virpomassa. Tartuin siihen, vaikka tiesin, että se on vielä liian vaikea ja pitkä tyttärelleni. Olin oikeassa. Hän ei jaksanut vielä keskittyä polveilevaan tarinaan ja monimutkaisiin piirroskuviin, vaikka kirjan kaunis kuvitus hiveli ainakin tämän äidin visuaalista silmää. (Kirjan kuvitus oli Minttu-kirjojen ja animen rakkauslapsi! 80-luvun loppupuolella syntyneelle se oli iso juttu! :D) Mutta minulle lukukokemus oli hyödyllinen: opin miten ja mitä voisin kertoa pääsiäisestä lapselleni.

"Vilma on kylvänyt rairuohoa, mutta se ei halua kasvaa, vaikka hän kastelee sitä runsaasti."

Tyttäreni on ujo ja uskon, että tulevina pääsiäisinä meillä luetaan kirjaa myös vertaistuen vuoksi: Vilmakin on pieni pääsiäisnoita, joka haluaisi virpoa, mutta ei uskalla soittaa vieraiden ihmisten ovikelloja! Mutta kuten kaikissa hyvissä lastenkirjoissa lopulta käy, Vilma selättää pelkonsa. Siksi aion lukea kirjaa tyttärelleni. Vilma on hyvä roolimalli.

"-Hyvää pääsiäistä. Tämä on taikamuna. Kun syöt sen, paranet, hän ennustaa."

Kun tyttäreni on hieman vanhempi, kerron hänelle pääsiäisen kristillisistä merkityksistä. Sitä odotellessa aion kertoa hänelle pääsiäisestä lapselle sopivan version. Anneli Kannon Vilma Virtanen virpomassa sopii tähän tarkoitukseen vallan mainiosti! 

Kirja ei ollut tietokirja vaan mehevä, opettavainen tarina, joka kertoo lapsille pääsiäisestä suomalais-karjalaisen pakanaversion. Se on pääsiäisen tarinoista se väkivallaton ja ilosempi vaihtoehto. Siksi tätä kirjaa luetaan meillä pääsiäisen alla jatkossakin:

Kanto, Anneli: Vilma Virtanen virpomassa
2017: Karisto. 
Lainattu kirjastoautosta.



1 kommentti:

  1. Niinpä, pääsiäinen on ilman muuta vaikea ihan pikkuiselle. Ehkäpä jonkinlainen lyhytversio olisi sopiva kerrottavaksi jo pienelle ihmisellekin kertomuksena suuresta rakkaudesta. Pieni lapsi kun ei aina osaa pyytää kovin yksityiskohtaista kertomusta, niin ei sitä hänelle ruoskimisineen tarvitse kertoakaan. Sama ongelma on kertoa pääsiäisnoidastakin. Jos lapsi kysyy, että mikä noita on Wikipedian tietojen mukaan, niin miten kertoa, että noita on sellainen, jonka uskotaan pääsiäisenä juhlivan Paholaisen kanssa? Suo siellä vetelä täällä.

    VastaaPoista