Sivut

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Lisko, Eeva-Maria: Novellikokoelma Kahvila

Mieheni työkiireiden vuoksi pakenin kodin hiljaisuutta vanhempieni luokse Keski-Pohojanmaalle. Mukaan otin luonnollisesti myös 2kk ikäisen tyttäreni. Tarkoituksenani oli blogata, mutta eihän siellä maalla netti toiminut.

Lapissa.

Kuvat on otettu samana päivänä ja niiden väliin mahtuu 400 km. (Pahoittelen kuvien huonoa kuvalaatua; ne ovat räpsäisty kännykän kameralla.) Suomen kevät on oikukas ja rikas! (En ole vielä edes harkinnut vaihtavani talvirenkaita ja vasta nyt narsissien istuttaminen ulos olisi ajankohtaista ja mahdollista. Meillä eivät myöskään vielä sipulikukat kuki. Sen sijaan pihatien hiekka on jo alkanut pilkottamaan ja päivisin on havaittu jo ihan hellelukemia, +6.5!)


Keski-Pohojanmaalla.

Nyt kotiin palattuani on aika katkaista radiohiljaisuus ja kertoa kirjoista, joista pidän. (Bloggaan kuulemma liikaa kirjoista, joista en pidä. Mene ja tiedä.)

No, yksi sellainen on Eeva-Maria Liskon novellikokoelma Kahvila. Nyt kaikki äidinkielen tunnille kirja-arvostelua kirjoittavat korvat hörölle: seuraava blogiteksti ei ole novellianalyysi. Pahoittelen. Joudut kirjoittamaan omasi. Niin minäkin jouduin. Mutta älä lannistu! Kyllä siitä selviää. Minäkin selvisin.

Lukion äidinkielen tunneilta jäi tosin analysointi ähky ja epävarmuus, joka lannisti. En minä osaa tulkita runoja ja novelleja kuitenkaan oikein joten miksi edes lukisin niitä? Ne on niin vaikeita! Olisikohan tämä ajatuskehä syy siihen etteivät runot ja novellit myy, jolloin kustantajat eivät myöskään uskalla julkaista niitä kovin runsaasti ja tarjonta kapenee? En tiedä, mutta näin saattaisi hyvin olla. Jos sinulla on ennakkoluuloja novelleja kohtaan, suosittelen lukemaan Liskon novelleja. Niistä on helppo aloittaa ja ne ovat loistavia.




Sain kirjan: arvostelukappaleena. Suuri ja kaunis kiitos!

Ennakko-oletus: vaikea selkoisia, tylsiä novelleja.

Ennakkoluuloni onneksi muuttuivat nopeasti.

Juoni: novellit nivoutuvat löyhästi kahvilateeman ympärille. Itsenäiset novellit ovat ikkunoita, joista avautuu aina uusi arjen maisema: hyväksytyksi ja nähdyksi tulemisen kaipuu, työelämän mieli ja mielettömyys, läsnäolemisen vaikeus ja ihmisen ikuinen ikävä toisen ihmisen luo. Kuten novelleilla on tapana, myös Liskon novellit ovat peilejä, joista heijastuu lukijan oma tunne-elämä, ajatuspainit, oman elämän saippuaoopperat, painajaiset ja haaveet.

Kieli: huoliteltua, mukaansatempaavaa, oivaltavaa, mutta myös helppolukuista. En tiedä johtuiko kielestä, tarinoista vai niistä molemmista, mutta Kahvila toi mieleeni Tove Janssonin novellit. Niissä on jotain samaa. En osaa tarkemmin eritellä mitä.




Plussaa: novellit olivat juuri sopivan mittaisia, jotta novellin pystyi ahmimaan yhdeltä istumalta. Novellit olivat myös yksinkertaisia ja helposti lähestyttäviä. Silti novelleista ei puuttunut syvyyttä, kerroksellisuutta tai monitulkintaisuutta. Novellikokoelma oli ehyt, piristävä ja taitavasti rakennettu kokonaisuus, joka jätti hyvän mielen.

Miinusta: en tällä kertaa keksi mitään valitettavaa. Mikään ei häirinnyt, pistänyt silmään tai herättänyt kummastusta.

Mikä jäi mieleen: novellien omaperäiset nimet! Ne hymyilyttivät ja pakottivat ahmimaan vielä seuraavan ja sitä seuraavan novellin.

Hyvän kirjan merkki: siihen kykenee keskittymään myös pilkillä.
Tulipahan samalla mainostettua kirjaa myös eräälle
lapsiperheelle, moottorikelkkailijalle sekä vanhalle miehelle, joka tuli neuvomaan parhaan kalapaikan.


Kenelle suosittelisin: kohtalotovereilleni, jotka eivät ole lukion jälkeen uskaltaneet tarttua novellikokoelmiin. Tartu tähän. Tämä parantaa lukion äidinkielen tunnilta peräisin olevat haavat ja päänsäryt.

Terveiset kirjailijalle: vilpitön kiitos tästä novellikokoelmasta. En usko olevani ainoa, joka ihastuu tapaasi kirjoittaa novelleja ja kertoa tarinoita. Jatka kirjoittamista ja tarinoiden jakamista. Jatka myös itsesi kehittämistä kirjoittajana. Sinussa on aineksia tulevaisuuden Tove Janssoniksi. Jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavia kirjojasi.

****

4 kommenttia:

  1. Täysin tuntematon uutuus, mutta lukemanasi kuulostaa lupaavalta. Hyvänmielen kirjoja on tosi vähän löydettävissä mistään, joten kiitos vinkistä! Keväisiin iltoihin ei aina kaipaa julmia juttuja. Tämän pystyy ilmeisesti tilaamaan nettikirjakaupasta pienemmällekin paikkakunnalle?

    Liisa

    VastaaPoista
  2. Tämä on juuri sellainen keväisen illan hyvänmielen kirja :) Esimerkiksi Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta saa tilattua kirjan pienellekin paikkakunnalle. Kirjastoista kannattaa toki myös kysellä. Toivottavasti sinäkin pidät kirjasta yhtä paljon kuin minä!

    VastaaPoista
  3. Olen etsiskellyt novellikokoelmaa kirjan vuoden lukuhaasteeseen. En oikein usko tykkääväni novelleista. Taidan kokeilla tuota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla tuota. Ehkä tuo kääntää sinun pään novellien suhteen :)

      Poista