Sivut

torstai 14. elokuuta 2014

Menovinkki Rovaniemellä

Jos olet aina epäillyt onko Rovaniemellä elämää, kannattaa poiketa nyt Lordi-aukiolle, joka on entinen Sampoaukio. Sampoaukiona, tai Sampparina, se tunnetaan yhä rollolaisten keskuudessa. Ei kerrota mr. Lordille.

Lordi-aukiolla on ensi lauantaihin 16.8 asti ranskalaisten ja italialaisten pientuottajien tori, Bon Appetito! Ruokatori on kiertänyt eri puolilla Suomea. Nyt se on Rollossa. Jes!

Ainakin viime lauantaina tori kuhisi elämää ja ihmisiä. Suomalaisia. Lämpötila oli kuin etelän mailla. Lappilaistuneen naisen itsetuntoa hiveli erityisesti komeiden italialaisten miesten "You are so beautiful woman!"-huudot. ;) Olipa siellä muutama mummokin polovet vetelinä!

Minä ostin:


                                        Rantakassin. 23 euroa. Reunus aitoa nahkaa.



                                   Italialaista pizzaa. Täytteessä oli neljää erilaista juustoa, 
                                  joiden nimiä en osaa edes lausua. Ei kerrota neuvolan 
                                  terveydenhoitajalle. Epäilen, ettei tämä pizza kuulu 
                                  raskausajan suositeltuun ruokavalioon. Rucolaa 
                                 lukuunottamatta  luultavasti joka ikinen pizzan raaka-aine 
                                 on raskausaikana vältettävien ruoka-aineiden listalla!


                                 Aidon pesusienen, jota kasvaa myyjän mukaan Italian rannikolla.
                                                             On muuten hyvä!
                                                                  Vain 20 e.

Myytiin siellä paljon muutakin. Kannattaa varata käteistä mukaan. Siellä ei käy pankki-eikä luottokortti.


Huomenna aion käydä ostamassa sieltä mausteita. Paljon. Ne oli halpoja! Tuu siekin! Vielä kun saisin rakkaan mieheni käymään siellä...


Härkönen, Anna-Leena: Kaikki oikein

En halua enää vanheta enkä lotota. En ikinä. Kiitos Anna-Leena Härkösen uusimman romaanin Kaikki oikein.

Sain kirjan: Otavalta arvostelukappaleena. Kiitän ja niiaan!

Ennakko-oletus: viihdyttävää, kevyttä kesälukemista. Suomalaista, laadukasta chick litiä. Rantalukemista.


Pitäisi palkata valokuvaaja 
ottamaan nämä kirjojen esittelykuvat!


Juoni: Pihiksi kasvatettu keski-ikäinen suomalainen nainen lottoaa ensimmäistä kertaa elämässään ja voittaa täysosuman. Seitsemän miljoonaa euroa. Käsittämätön summa tavalliselle kosmetologi-parturi-kampaajalle. Eevi jakaa voiton miehensä kanssa. Yhdessä he joutuvat pohtimaan lottovoittajan perimmäisiä kysymyksiä: kenelle kertoa ja kenelle ei? Muuttuuko elämä lottovoiton jälkeen, muutunko minä itse? Muuttavatko läheiset suhtautumistaan saadessaan kuulla lottovoitosta? Entä voiko lottovoittaja olla hyvällä omatunnolla enää kokopäivätyössä? Tuolla jossainhan on työttömiä ihmisiä, jotka tarvitsisivat työpaikkaa kipeämmin! Mistä voi haaveilla, kun voisi käytännössä ostaa kaiken? Puttosen pariskunta huomaa pian ettei tilin saldo ole ainoa asia, mikä on muuttunut lottovoiton ropistessa tileille. Pian Eevi huomaa valvovansa öitä haaveillen: kunpa en olisi saanut lottovoittoa, kunpa en olisi saanut lottovoittoa...

Tarina kertoo: elämästä lottovoiton jälkeen ja äkkirikastumisen kirouksesta. Rahapsykoosista, ahneudesta, kateudesta, peloista ja riippuvuuksista. Parisuhteen vastamäestä. Miten lottovoiton saamisesta voi selvitä.

Kieli: Sujuvaa, hyvin kirjoitettua suomen kieltä. Ei murteellista iloittelua tai kielellistä kikkailua. Ilahduttavan raikkaita kielikuvia. Kirjan rakenne ei ollut tyypillinen nykyromaani vaan oli lähellä perinteisempää romaanin kirjoitustyyliä. Pitkät dialogit uuvuttivat eivätkä ne aina vieneet tarinaa eteenpäin. Pitkien dialogien keventäminen olisi ollut tarpeen.

Plussaa: Kirjan tarinasta paistoi kirjailijan kokemuksen tuoma varmuus ja luotto omaan tarinankerronta kykyyn. Tuoreet kielikuvat ilahduttivat. Parisuhteen arjen realistinen kuvaus. Henkilöt tuntuivat aidoilta ja tarinan edetessä he tulivat läheisiksi. En ole keski-ikäinen nainen, mutta Härkösen kuvaus keski-ikäisen naisen ajatusmaailmasta ja mielenmaisemasta tuntui realistiselta, vakuuttavalta. Plussa sekin.

Miinusta: Ajoittain kirja tuntui pitkästyttävältä ja tarina junnasi paikoillaan. Olisikohan dialogien lyhentäminen estänyt pitkästymisen? Odotin kirjalta kepeyttä ja hilpeyttä, mutta sitä en löytänyt kuin vain paikoitellen. Kirjan sivuilla leijui raskas, harmaa pilvikerros, joka alkoi vaikuttamaan jo omaankin mielialaan. Keski-ikäisen naisen elämää oli kuvattu masentavasti. Onko se todella noin synkkää? Tarina alleviivasi suomalaisuuden kliseitä: alkoholismia, kateutta, häpeää ja kurjuudessa rypemistä. Olen luultavasti liian nuori, kun en tunnista niistä itseäni enkä läheisiäni. Myös naisten välistä ystävyyttä sekä pitkän parisuhteen seksielämää oli kuvattu kliseisesti. Parahdin useampaan kertaan: "Ei se tuollaista ole! Tai jos on en halua kasvaa keski-ikäiseksi!" (Härkösen kirjojen päähenkilöiden ikää on muuten vaikea arvioida. Päähenkilön iästä annetaan masentavan vähän vihjeitä.)

Kenelle: Jokaiselle, joka on joskus haaveillut lottovoitosta.

Terveiset kirjailijalle: Kuinka paljon olit kirjoittanut Eeviin itseäsi? Ainakin Eevin haaveet parisuhteesta, jossa molemmat asuisivat erillisissä taloissa (tai isossa talossa, joissa molemmille olisi omat siivet), toivat mieleen haastattelut, joissa kuvaat parisuhteesi arkea. Perustelit valintojasi samoilla argumenteilla kuin Eevi perusteli omia haaveitaan. Ehkä sen vuoksi yllätin itseni pohtimasta: oletko sinä voittanut lotossa? Voiko ei-lottovoittaja kirjoittaa näin realistisesti lottovoittajan arjesta?

Joka tapauksessa: kaunis kiitos viihdyttävästä kirjasta, jossa oli selkeä opetus. Lottovoitto ei muuta persoonaa eikä elämää. Se vain vahvistaa sitä suuntaa, minne olet jo menossa. Kiitos mukavasta ja miellyttävästä lukukokemuksesta!

Ehkä minäkin vielä joskus uskallan lotota...


***