Sivut

lauantai 31. toukokuuta 2014

Vänskä, Mia: Valkoinen aura

Olen lykännyt tämän kirja-arvostelun kirjoittamista kauan. Mitä kertoa kirjasta, joka ei ole läpeensä huono, mutta joka ei yllä saamiensa kehujen tasolle? Tai mitä voi kertoa kirjasta, josta ei itse henkilökohtaisesti pitänyt, mutta joka varmasti puree vuosia nuorempiin lukijoihin?

Kirjat kuuluvat makuasioihin. Toiset ylistävät, toiset haukkuvat. Tiedän. Raakaa peliä Ranualla, kuten täkäläiset sanovat. Mutta silti...

Haluatko lukea umpirehellisen kirja-arvostelun? Täältä pesee:

Kiinnostuin kirjasta: mainosten ja kirja-arvosteluiden perusteella. Mainokset ja kirja-arvostelut lupasivat Vänskän kirjojen edustavan harvinaista naiskauhua parhaimmillaan. Vänskää myös kehuttiin taitavaksi tarinan kertojaksi. Muodostui vastustamaton yhdistelmä: kauhu+taitava kirjoittaja+mielenkiintoiselta kuulostava tarina+kehuttu kirja=pakko lukea.

Sain kirjan: Atenalta arvostelukappaleena, kiitos kaunis!

Ennakko-oletus: Hyvä, mielenkiintoinen tarina. Koukuttava ja mukaansa tempaava. Jännittäväkin. Uskallankohan edes lukea tätä iltaisin?

Juoni: Iina päätyy lukion jälkeen sattumalta opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja muuttaa pois kotoa uudelle paikkakunnalle. Ensimmäisestä opiskelijasyksystä tulee pian painajainen: opiskelija-asuntolan yläkerran tyhjillään oleva huoneisto vetää Iinaa puoleensa kuin seireeni, Iinaa piinaavat kummalliset unet ja vuosia sitten opiskelija-asuntolassa murhatun tytön kohtalo. Sitten ojasta löytyy ruumis, johon on porattu outo kuvio. Iina herää omaan painajaiseensa. Kuka opiskelija-asuntolassa murhattu tyttö on? Miksi hän ei saa levätä rauhassa?

Tarina kertoo: itsenäistymisestä, peloista, rakkaudesta, rakastamisesta ja menetyksestä.

Kieli: Sujuvaa, vaivatonta ja helppolukuista. Minimalistista. Riisuttua. Kirjasta puuttui omaperäiset, oivaltavat kielikuvat ja kielellinen leikittely. Se ei kuitenkaan haitannut. Kielellinen tyyli tuki tarinaa ja sopi tarinaan loistavasti.

Plussaa: Loppua kohden tarina tiivistyi, ote tiukkeni ja jännitys tiheni. (Hyytävää kauhua en kyllä kirjasta löytänyt. Tai sitten olen vain jo liian parkkiintunut kauhun ystävä! :P) Vältti perinteisimmät kauhukirjojen kliseet. Kauhu oli tuotu mielenkiintoisella tavalla suomalaiseen ympäristöön ja kulttuuriin.

Miinusta: Tylsä, unettava alku. Jos en olisi saanut Valkoista auraa arvostelukappaleena, olisin luovuttanut jo ensimmäisen neljänkymmenen sivun aikana. Jännitystä ja jännitettä yritettiin luoda, mutta heikolla menestyksellä. Henkilöhahmoja oli liikaa eikä lukija ehtinyt tutustua niihin. Jouduin usein palaamaan, pahimmillaan jopa kymmenen sivua, taaksepäin saadakseni ahaa-elämyksen: "ai tämä oli tämä! No, nyt käsitän!" Hyvän kirjan merkki? Ei. Minun teki usein mieli myös hoputtaa kirjailijaa:  "Älä taas kertaa tätä! Olet jo sanonut tämän asian kolmesti! Voisitko jo mennä itse asiaan? Missä se kauhu on?" Kirjassa oli myös muutamia irrallisia kohtauksia, jotka eivät vieneet tarinaa eteenpäin. Ne olisi voitu karsia. Minua häiritsi myös kirjan epäaito kuvaus opiskelija-asuntolan elämästä. Minulle tuli fiilis, että kirjailija oli ahminut amerikkalaisia tv-sarjoja ja elokuvia ja kuvannut amerikkalaisten opiskelija-asuntoloiden maailmaa - ei suomalaisen opiskelija-asuntolan patongin makuista elämää, jossa kiistellään alati siivous-ja tiskivuoroista, nukutaan pommiin, kärsitään homeen aiheuttamasta kestonuhasta ja kommunikoidaan post-it-lapuilla.

Kenelle: Vänskän kirjoille on varmasti oma fanikuntansa. Valkoinen aura sopisi varmasti lukioikäisille, jotka pohtivat itsenäistymistä, kotoa pois muuttoa ja uravalintaa. Heille kirjalla on paljon annettavaa.

Terveiset kirjailijalle: Alku olisi kaivannut tiivistämistä ja uudelleen kirjoittamista. Muuten hyvä tarina. Olet taitava kirjoittaja! Harmi vain ettei tämä kirja ollut minun makuuni, mutta muista: kaikkia ei voi miellyttää.

Terveiset kirjan lukemista harkitseville: Kannattaa lukea! Ehkä juuri sinä kuulut Vänskän faneihin ja pidät kirjasta? Et voi tietää sitä etukäteen! Jos olet muumifani tai yli 25-vuotias: älä lue yhtä aikaa Tove Janssonin elämänkertaa. Se voi viedä voiton ja hidastaa lukemista!

*

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti